Porslahden venekerho ry
Versionumero 1.4
14.06.2023
Kerhon säännöt koostuvat neljästä osa-alueesta
1 Yleiset säännöt
PRH 14.10.2021
Kerhon yleiset säännöt kattavat yhdistysrekisteriin ilmoitetut lakisääteiset säännöt.
1.1§ Yhdistyksen nimi
Yhdistyksen nimi on Porslahden Venekerho ry ja sen kotipaikka on Vantaa. Yhdistyksen nimestä käytetään epävirallista lyhennettä PLVK.
1.2§ Yhdistyksen tavoitteet
Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä yhteistoiminnan merkeissä kehittää ja edistää jäsenistönsä veneurheilun harrastusta ja vesillä liikkumisen taitoja sekä herättää jäsentensä keskuudessa hyvää yhteishenkeä ja reilua veneilijän mieltä.
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä jäsentensä käyttöön tarkoitettua laituria ja sen venepaikkoja, järjestämällä kilpailuja, kursseja, kokouksia ja retkiä sekä koulutus ja valistustilaisuuksia veneilyyn liittyvissä asioissa.
Yhdistys harjoittaa vain sellaista taloudellista toimintaa, joka välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä vähäarvoisena.
1.3§ Yhdistyksen virallinen kieli
Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
1.4§ Yhdistyksen lippu
Yhdistyksen tunnuksena on Suomen lipusta annetun lain 4§:n 2 momentissa tarkoitettu kerhon tunnuksella varustettu erikoislippu.
1.5§ Yhdistyksen jäsenet
Varsinainen jäsen
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, voidaan yhdistyksen hallitukselle osoitetun kirjallisen hakemuksen perusteella ottaa yksityishenkilö.
Perhejäsen
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva täysi-ikäinen perheenjäsen. Juniorijäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva alaikäinen perheenjäsen.
Juniorijäsen
Juniorijäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa asuva alaikäinen perheenjäsen.
Kannattajajäsen
Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö ja yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.
Kausijäsen
Kausijäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö ja yksityinen henkilö.
Kunniajäsen
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta kutsua jäsenen, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi.
Uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
1.6§ Jäsenmaksut
Yhdistyksen varsinaiset jäsenet suorittavat jäseneksi tullessaan liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun, joiden määrä vahvistetaan syyskokouksessa. Kannattaja-, kausi-, perhe- ja juniorijäsen on vapautettu liittymismaksusta ja heidän jäsenmaksunsa voidaan vahvistaa erisuuruiseksi kuin varsinaisten jäsenten. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksun maksamisesta. Jäsenmaksu on maksettava hallituksen määräämällä tavalla vuosittain. Yhdistyksen hallitus voi evätä venepaikan maksuvelvollisuuden laiminlyöneeltä.
1.7§ Jäsenen oikeus venepaikkaan
Oikeus venepaikkaan yhdistyksen hallitsemasta venelaiturista on yhdistyksen varsinaisilla ja kausijäsenillä sekä kunniajäsenillä. Jäsenten muista oikeuksista ja velvollisuuksista on tarkemmat määräykset satamasäännössä.
1.8§ Yhdistyksen hallinto
Yhdistyksen toimintaa johtaa ja sen taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä kommodori, kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Hallitus valitsee varapuheenjohtajan, josta käytetään nimitystä varakommodori ja rahastonhoitajan keskuudestaan ja muut tarpeelliset toimihenkilöt sekä nimeää tarpeelliset alaisuudessaan toimivat toimikunnat. Hallitus kokoontuu kommodorin tai kahden hallituksen jäsenen kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun kommodori tai varakommodori ja vähintään kolme muista hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
Kommodori valitaan vuosikokouksessa vuodeksi kerrallaan. Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi siten, että vuosittain heistä on kolme erovuorossa. Näiden sääntöjen mukaista hallitusta ensimmäisen kerran valittaessa määritellään erovuoroiset kolme jäsentä arpomalla, joka toimitetaan heti vaalien jälkeen. Hallituksen varajäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
Hallituksen tehtävät:
- Johtaa yhdistyksen toimintaa 2 § mukaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi.
- Edustaa yhdistystä, tehdä yhdistyksen puolesta sitoumuksia sekä esiintyä yhdistyksen puolesta kantajana ja vastaajana.
- Kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
- Toimeenpanna yhdistyksen kokousten tekemät päätökset.
- Vastata yhdistyksen rahavarojen ja muun omaisuuden hoitamisesta sekä jäsenmaksujen perimisestä.
- Päättää jäseneksi ottamisesta ja jäsenyydestä erottamisesta ja pitää jäsenluetteloa.
- Laatia yhdistyksen toimintakertomukset ja –suunnitelmat, talousarviot sekä tilinpäätökset.
- Hoitaa muut yhdistystä koskevaa asiat
1.9§ Jaostot ja toimikunnat
Hallitus voi nimetä yhdistyksen jäsenistä koostuvia rekisteröimättömiä jaostoja tai toimikuntia, jotka huolehtivat eri harrastuspiirien toiminnasta.
1.10§ Nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen nimen kirjoittavat kommodori yksin, varakommodori tai rahastonhoitaja yhdessä muun hallituksen jäsenen kanssa.
1.11§ Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja hallituksen on jätettävä ne tilintarkastajille, joiden tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta palauttaa ne lausuntoineen hallitukselle.
1.12§ Jäsenten puheoikeus
Yhdistyksen kokouksissa käyttävät päätäntäoikeutta läsnä olevat erääntyneet jäsenmaksunsa maksaneet varsinaiset jäsenet sekä kunniajäsenet. Kannattaja-, perhe-, kausi- ja juniorijäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus. Äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö, paitsi jäljempänä 18§:ssä mainitussa tapauksessa. Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa, paitsi vaalissa, jossa arpa ratkaisee. Äänestys on suoritettava umpilipuin, mikäli yksikin jäsen sitä pyytää. Valtakirjalla ei saa äänestää toisen jäsenen puolesta.
1.13§ Kokouskutsut
Kokouskutsut toimitetaan jokaiselle jäsenelle viimeistään neljäätoista (14) vuorokautta ennen kokousta. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle hallituksen toimesta kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä hallitukselta kirjallisesti vaatii sen kokoontumista käsittelemään ilmoitettua asiaa.
1.14§ Vuosikokous (Varsinainen kokous)
Vuosikokouksessa, joka pidetään tammi-kesäkuussa ja joka valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarpeellisen määrän ääntenlaskijoita, käsitellään seuraavat asiat:
- esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
- vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
- valitaan tilintarkastaja ja tälle varamies tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa
- käsitellään ja vahvistetaan hallituksen valmistelema talousarvioesitys tulevalle toimikaudelle.
- hyväksytään hallituksen kuluvaa vuotta varten laatima toimintasuunnitelma
- käsitellään ja vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksut, venepaikka- ja talvisäilytysmaksut, avainmaksu, katsastus-, vartiointisakkomaksut ja muut maksut
- valitaan seuraavaksi toimikaudeksi kommodori ja tarvittava määrän hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle sekä varajäsenet.
- Käsitellään ja vahvistetaan tarvittavat sääntömuutokset ja muut hallituksen valmistelemat esityslistalla olevat asiat.
Jäsenen, joka haluaa kokouksessa käsiteltäväksi asiansa, tulee toimittaa vaatimus hallitukselle kolme viikkoa ennen kokousta saadakseen asian kyseisen kokouksen esityslistalle.
1.15§ Jäsenen eroaminen kerhosta
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä tekemällä sitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen ei vapauta eroamisvuoden jäsenmaksusta.
1.16§ Jäsenen erottaminen kerhosta
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä ja hyviä tapoja vastaan, toimii yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti, yhdistyksen kokouksen päätösten tai hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten vastaisesti tai jättää vuosikokousten vahvistamat maksut maksamatta määräajassa. Erotetulla jäsenellä on kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saattamisesta oikeus saattaa erottaminen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.
1.17§ Lahjoituksien vastaanottaminen
Yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan toimintansa tukemiseksi lahjoituksia tai testamentteja sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
1.18§ Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa tai yhdistys purkaa, jos siitä tehtyä ehdotusta on yhdistyksen kokouksessa kannattanut vähintään 3/4 annetuista äänistä.
1.19§ Yhdistyksen lakkauttaminen
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen omaisuus käytetään yhdistyksen tarkoituksen mukaiseen toimintaan yhdistyksen purkamisesta päättävän kokouksen päättämällä tavalla.
2 Yhdistyksen eettiset säännöt
Porslahden Venekerho Ry:n tavoitteena on avoin, kaikki jäsenet huomioon ottava venekerhotoiminta jolla on nollatoleranssi väärinkäytöksien suhteen. Kerhon toiminta perustuu positiiviseen ja avoimeen ilmapiirin sekä tasavertaiseen päätöksentekoon.
2.1§ Toiminta kerhon luottamustoimissa
Jäsenen toimiessa kerhon luottamustoimessa hän pyrkii yhdenvertaiseen, avoimeen ja toimivaan työskentelyyn.
Luottamustehtävissä toimivien jäsenten tavoitteena on luotsata kerhoa turvallisen kehittämisen tielle, jonka tavoitteena on kerhon toiminnan jatkuva kehittäminen.
2.2§ Eettisesti korrekti toiminta
Eettisesti korrektia toimintaa on esimerkiksi toisten auttaminen ja kunnioittaminen, hyvä käytös toisia kohtaan satamassa ja toimittaessa kerhon lipun alla.
2.3§ Toisten kunnioittaminen
Porslahden Venekerhon jäsenet kunnioittavat muiden jäsenten omaisuutta, tarpeita, tavoitteita sekä oikeuksia. Jäsenet pyrkivät omalla toiminnallaan myötävaikuttamaan kaikkien jäsenten onnistunutta veneilyharrastusta.
2.4§ Vastuullisuus
Jäsenet ymmärtävät oman vastuunsa ja noudattavat kerhon sääntöjä ja ohjeita. Jäsenet ovat avoimia ja rehellisiä ja kertovat yhdistyksen hallitukselle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisista ristiriidoista tai asioista joiden vuoksi jäsenten tai kerhon ja jäsenten välinen suhde tai luottamus saattaa vaarantua.
2.5§ Seuraukset epäeettisestä toiminnasta ja sääntöjen rikkomisesta
Mikäli jäsen toimii epäeettisesti tai ei noudata hänelle kuuluvia vastuita, kerhon sääntöjä tai ohjeita, yhdistyksen hallitus antaa jäsenelle varoituksen. Mikäli jäsen jatkaa varoituksesta huolimatta epäeettistä toimintaa tai ei noudata ohjeita tai sääntöjä, hallitus voi evätä venepaikan jäseneltä määräajaksi. Hallituksella on oikeus myös erottaa jäsen kerhosta säännön 1.16§ perusteella. Erotetulla jäsenellä on oikeus kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa erottamispäätöksen tiedoksi saattamisesta vaatia erottamisen käsittelyä yhdistyksen kokouksessa, jolloin erottaminen astuu voimaan vasta yhdistyksen kokouksen päätöksellä, joka tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
3 Satamasäännöt
Satamaa koskevissa säännöissä määritellään miten jäsenten tulee toimia satama-alueella. Jäsenten tulee noudattaa myös kohdan 1 yleisiä sääntöjä, kohdassa 2 mainittuja yhdistyksen eettisiä sääntöjä, kohdan 3 Satamasääntöjä sekä kohdan 4 Vartiosääntöä. Kerhon alueella vartiovuorojen aikana määräysvalta on vartiovuorossa olevilla kerhon jäsenillä. Muiden jäsenten tulee noudattaa vartijoiden antamia ohjeita. Vartiovuorossa olevien jäsenten tulee toimia vartiosäännön mukaisesti ja ilmoittaa viipymättä mahdollisista rikkeistä satamakapteenille.
3.1§ Satamakapteenit
Satamakapteeni toimii sataman valvojana. Satamakapteenin antamiaan ohjeita ja määräyksiä on noudatettava. Satamakapteenin yhteystiedot ovat näkyvillä kerhorakennuksen ilmoitustaululla sekä www-sivustolla www.plvk.fi
3.2§ Venepaikat
Venekerhon hallinnoimat venepaikat on tarkoitettu vain paikan varanneille kerhon varsinaisille jäsenille. Venepaikkaa ei saa vuokrata edelleen eikä sitä saa luovuttaa kolmannen osapuolen käyttöön.
3.2.1§ Venepaikkojen jako
Venepaikan haltijalle lähetetään keväällä helmi- maaliskuussa lasku, joka on maksettava laskun eräpäivään mennessä, jotta jäsenyys ja venepaikka säilyvät. Venepaikka pitää olla maksettuna ennen veneen viemistä venepaikalle. Maksamattomat venepaikat vapautuvat kesäkuun 10 päivä automaattisesti uudelleen jaettavaksi.
Venepaikkojen jakamisesta päättää satamakapteeni veneen koon mukaisesti. Venepaikka voi vaihtua parhaan laiturikapasiteetin saavuttamiseksi.
3.2.2§ Venepaikkahakemus
Venepaikkahakemukset on jätettävä kirjallisesti sähköisellä lomakkeella yhdistyksen hallitukselle. Vantaalaisilla on venepaikkoihin etuoikeus. Valintaperusteena paikkojen jaossa on aktiivisuus kerhon toiminnassa ja varausjärjestys. Oikeus venepaikkaan määritellään säännössä 1.7§.
3.2.3§ Venepaikasta luopuminen
Jos jäsen haluaa luopua venepaikasta, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti (esim. sähköpostitse, yhteystiedot ks. www.plvk.fi) yhdistyksen hallitukselle 31.1. mennessä. Mikäli jäsen haluaa venepaikan myöhemmin uudestaan, tulee jäsenen hakea venepaikkaa kirjallisesti hallitukselta. Venepaikasta luopuminen ei vapauta jäsentä muista maksuista ja velvoitteista.
3.2.4§ Yhteiskäytössä olevat venepaikat
Mikäli jäsenillä on yhteisomistusvene ja he haluavat yhteisen venepaikan, tulee kaikkien veneen omistajien olla kerhon varsinaisia jäseniä tai perhejäseniä. Kerhon avaimia ei saa luovuttaa ulkopuolisille.
3.3§ Veneiden katsastus
Veneen tulee olla katsastettu viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Veneen omistajalla on oikeus venekerhon perälippuun vain, jos vene on katsastettu ja rekisteröity Porslahden venekerhon venerekisteriin. Omistajan viiriä voi sen sijaan käyttää jokainen jäsen. Vain vuosittain katsastettu vene säilyttää venepaikkaoikeutensa seuraavaan kauteen. Katsastamattomasta veneestä seuraa jäsenkokouksen vuosittain vahvistama sakkomaksu vene- ja telakointipaikan menettämisen lisäksi.
3.4§ Veneiden nosto- ja laskuajat
Veneet on nostettava talvisäilytyspaikalle hyvissä ajoin ennen veden jäätymistä, ei kuitenkaan ennen syyskuun 15. päivää. Veneet tulee telakoida pääsääntöisesti yhteisnostopäivinä, muina aikoina telakoiminen edellyttää sopimista satamakapteenin kanssa asiasta (Huom! Erilliskorvaus portin aukaisemisesta). Veneet on laskettava vesille talvisäilytysalueelta viimeistään kesäkuun 10. päivänä. 11.6. – 15.9. välisenä aikana veneiden säilytyksestä talvisäilytysalueilla peritään hinnaston mukainen maksu.
3.5§ Veneiden kiinnitys
Veneiden kiinnitys laituriin on oltava huolellinen ja pitävä. Veneen köysien tulee olla hyväkuntoisia ja riittävän paksuja veneen koko huomioiden. Kaikissa laiturikiinnitykseen tarkoitetuissa veneköysissä on käytettävä joustimia. Veneen sivuilla on käytettävä riittävä määrä asiallisia lepuuttajia. Satamakapteenit valvovat kiinnitysten asianmukaisuutta. Satamakapteenin määräyksestä kiinnityksiä on parannettava.
3.6§ Kerhon avain ja sen käyttö
Jäsen saa käyttöönsä kerhorakennukseen ja venekerhon käyntiportteihin ja oviin ohjelmoidun avaimen maksamalla avainmaksun. Avainta ei saa luovuttaa ulkopuolisille eikä sitä saa kopioida. Mikäli jäsen tarvitsee käyttöönsä useampia avaimia, hänen täytyy tilata ne venekerhon avaimista vastaavalta toimihenkilöltä lähettämällä pyyntö sähköpostitse. Eronneen tai erotetun jäsenen on palautettava ensi tilassa avain satamakapteenille tai kerhotalon sisällä olevaan postilaatikkoon kirjekuoressa omalla nimellä varustettuna. Avainmaksua ei palauteta.
3.7§ Tavaroiden säilyttäminen ja satama-alueen siisteys
Tavaroiden säilyttäminen laiturilla on kielletty. Tavarat tulee säilyttää niille osoitetussa paikassa ja sataman alueella on noudatettava siisteyttä ja hyvää järjestystä.
Venekerhon alueelle ei saa kiinnittää mainoksia (aidat, rakennusten seinät jne.).
Venekerhon alueelle ei saa jättää rikkoontunutta tavaraa tai romua. Alueelle luvattomasti jätettyjen tavaroiden siirtämisestä tai hävittämisestä aiheutuvat kustannukset peritään tavaroiden omistajalta.
3.8§ Jätehuolto
Yhdistys tekee ilmoituksen satamatoiminnasta ja laatii jätehuoltosuunnitelman ympäristökeskukselle toimitettavaksi.
Yhdistyksellä on vakavat sanktiot mm. mahdollisesti saastuneen maaperän puhdistamisesta, joten jätehuollon toteutumista valvotaan tarkasti ja laiminlyönteihin puututaan välittömästi. Jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan satamakapteenille välittömästi mikäli havaitsevat laiminlyöntejä.
Roskat on laitettava jäteastioihin. Jokainen jäsen on vastuussa puhtaudesta ja siisteydestä. Jäteastiat on tarkoitettu vain veneilyyn liittyville roskille, ei siis mökiltä tai kotoa tuotavalle isolle jätemäärälle.
Jäteöljy, öljynsuodattimet akut ja muut ongelmajätteet on sijoitettava niille varattuihin paikkoihin tai toimitettava niiden keräyspisteisiin.
Venettä kunnostettaessa alue on suojattava siten, että glykoli, myrkkymaali, öljy tai muu vastaava haitallinen aine ei päädy asfaltille, maaperään eikä valu mereen.
3.9§ Nopeusrajoitus satama-altaan alueella on 10 km/h
Sataman aallonmurtajien sisällä on noudatettava 10 km/h nopeusrajoitusta ja aaltojen muodostaminen on kiellettyä, jolloin suurin sallittu nopeus voi olla tätäkin pienempi.
3.10§ Talvisäilytys ja telakointialue
Porslahden Venekerho Ry (PLVK) toimii Vantaan kaupungilta vuokratulla alueella. Satama-alueella on siksi noudatettava sekä venekerhon että kaupungin antamia ohjeita. Vesi- ja maantieliikennerajoituksia on ehdottomasti noudatettava.
Venekerhon alueella olevat portit on pidettävä suljettuina ja lukittuina. Jäsen vastaa omista vieraistaan ja heidän tekemisistään. Venekerhon alueen käyttäminen ammattimaiseen toimintaan on kielletty.
3.11§ Talvisäilytyspaikat
Talvisäilytyspaikka on vene- ja henkilökohtainen eikä sitä saa edes väliaikaisesti luovuttaa toiselle. Veneessä, trailerissa sekä säilytyspukeissa täytyy olla omistajan yhteystiedot. Veneen omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jotka ovat seurausta hänen virheellisestä tai ohjeiden vastaisesta menettelystään talvisäilytyksessä, kuten väärään paikkaan nostetun veneen tai pukin siirrosta, sekä romu- tai jätetavaran hävittämisestä.
Satamakapteeni osoittaa paikan talvisäilytysalueella ja veneitä ei saa telakoida ilman satamakapteenin lupaa. Veneet tulee telakoida satamakapteenin antamien ohjeiden mukaisesti. Luvatta telakoitu vene voidaan siirtää omistajan kustannuksella pois kerhon talvisäilytysalueelta.
Talvisäilytyspaikan saamisen edellytyksenä on, että jäsenellä on laituripaikka ja että maksuja ei ole rästissä. Kaikille yhdistyksen jäsenten veneille ei aina voida osoittaa talvisäilytyspaikkaa. Siksi paikkojen jaossa noudatetaan seuraavia hallituksen päättämiä periaatteita; Talvisäilytyspaikkoja on yksi venepaikkaa kohden ja aiempina talvina telakoineet ovat etusijalla.
3.12§ Talvisäilytysalueen porttien talvilukitus
Talvisäilytysalueen liukuportit pidetään lukittuna talvisäilytysaikana ja talviaikana porttien avaaminen on satamakapteenin vastuulla. Ennalta sovittujen nostojen ja laskujen aikana portit ovat avoinna. Muulloin liukuportin avaamisen suorittaa satamakapteeni tai joku muu jolla on oikeus porttien avaamiseen. Porttien avaamisesta voidaan veloittaa avausmaksu. Talvisäilytysalueiden käyntiovien lukitusta ei vaihdeta talven ajaksi, ovet avautuvat samalla jäsenille luovutetulla avaimella joka sopii myös laitureiden portteihin.
3.13§ Talvisäilytys, pukki- ja traileritelakointi
Talvisäilytysalueet on jaettu pukki- ja traileripaikkoihin. Satamakapteeni vastaa talvisäilytysalueista ja paikoista.
Talvisäilytysalueella tehtävissä veneiden korjaustöissä on noudatettava varovaisuutta ja satamakapteenin antamia ohjeita. Veneen huolto- ja korjaustoimet eivät saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa muille telakoiduille veneille, alueella oleville ihmisille tai ympäristölle.
3.14§ Pukkitelakointi
3.14.1§ Telakointipukit
Telakointipukkien tulee olla asianmukaiset sekä mahdollisimman kevyet jotta ne ovat siirrettävissä käsivoimin pois tieltä talvisäilytysalueen reunoille kun talvisäilytysalue muutetaan pysäköintialueeksi kesäkauden ajaksi.
Telakointipukkien kunnosta ja säilytyksestä vastaa venepaikan haltija. Kevään veneiden laskun jälkeen venepaikan haltija vastaa omien pukkiensa siirtämisestä satamakapteenin osoittamaan paikkaan talvisäilytysalueen reunoille heti kun tilaa vapautuu veneiden laskun yhteydessä.
Telakointipukkien tulee kantaa veneen paino eikä niistä saa syntyä vaaraa telakan muille käyttäjille. Pukkien turvallisuutta valvoo satamakapteeni.
Vaarallisesti telakoidut veneet poistetaan telakointialueelta veneen omistajan kustannuksella.
3.14.2§ Pukkien sijainti talvisäilytysalueella ja veneiden nosto pukkien päälle
Satamakapteeni osoittaa telakointipukeille paikan ja telakoitavat veneet tuodaan paikalle trailerilla tai nosturiautolla ja lasketaan telakointipukkien päälle. Veneen omistaja vastaa pukkien siirtämisestä paikalleen hyvissä ajoin ennen veneiden nostoa. Pukkipaikat sijoitetaan ensisijaisesti telakointialueen reunoille jotta nosturiautot pääsevät kulkemaan vapaasti.’
3.15§ Traileritelakointi
3.15.1§ Telakointiin hyväksytyt trailerit
Traktoritrailerit ja katsastamattomat rantatrailerit ovat kiellettyjä kerhon alueella. Trailerin tulee olla rekisteröity ja helposti liikuteltava. Trailerin vetopää saa olla lukittuna, mutta pyöriä ei saa lukita.
3.15.2§ Veneen säilytys trailerilla
Trailerilla säilytettävät veneet tulee olla siirreltävissä tarpeen mukaan nostojen aikana. Satamakapteeni tai noston valvoja määrää nostotilanteen edistymisen mukaan, mihin trailerivene voidaan telakoida.
3.15.3§ Trailereiden säilytys talvisäilytysalueella kesäkaudella
Trailereiden säilytys kesäkaudella telakointialueella on mahdollista kesäkuun 10. päivän ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Trailerin omistajan, jolla ei ole talvisäilytyspaikkaa, tulee siirtää traileri pois telakointialueelta ennen syyskuun 15. päivää sujuvan talvitelakoinnin varmistamiseksi. Siirtämättä jätetyt trailerit siirretään kerhon toimesta pois aitauksista. Siirrosta veloitetaan jäseneltä siirtomaksu.
3.16§ Jollien telakointi talvisäilytysalueella
Mikäli jollia säilytetään talvisäilytysalueella, on ne sijoitettava talvisäilytysalueelle varsinaisen veneen alle tai veneen päälle. Jollan on ehdottomasti mahduttava oman telakkapaikan alueelle. Jollassa on oltava jäsenen yhteystiedot. Jollan säilyttäminen ilman näiden ehtojen täyttymistä on kielletty.
3.17§ Purjeveneiden mastojen säilyttäminen
Purjeveneiden mastojen säilyttämisestä on telakkapaikan haltijan erikseen sovittava satamakapteenin kanssa. Säilytys tapahtuu veneen päälle nostettuna, erillisessä mastotelineessä tai erikseen osoitetussa paikassa omien pukkien päällä. Veneiden mastot on säilytettävä yhteystiedoilla merkittynä ja saalingit ja vantit irrotettuina mastotelineessä. Mastot tulee sijoittaa mastohyllyille siihen asentoon, missä ne vievät vähiten tilaa ja samalle ”hyllylle” mahtuu mahdollisimman monta mastoa. Painavimmat mastot sijoitetaan keskikorkeuksille ja kevyemmät ylös ja alas.
3.18§ Talvisäilytyksen veneiden peitetelineet ja peitteet
Talvisäilytyksessä pyritään siihen, että veneiden väliin jää riittävä huoltoväli (n.70cm). Tästä syystä peiteteline saa ulottua korkeintaan 20 cm:n päähän veneen laidasta leveimmästä kohdasta mitattuna. Veneen päälle tehtävät ns. suurikokoiset autotallit on kielletty.
3.19§ Vahingot kerhon alueella
Kerhon alueella olevalle omaisuudelle aiheutetusta tai aiheutuneesta vahingosta on ilmoitettava välittömästi asianomaisille sekä satamakapteenille. Veneen omistaja on vastuussa kerhon satama-alueella olevasta veneestään ja sen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista tai mahdollisesta vahingoittumisesta. Veneen omistaja/haltija huolehtii itse oman veneensä vakuuttamisesta. Jäsen vastaa omista vieraistaan ja heidän tekemisistään.
3.20§ Autojen pysäköinti talvisäilytysalueella
Autojen pysäköiminen talvisäilytysalueella on kielletty talviaikaan. Pysäköinti kesäaikaan on mahdollista mikäli alue on erikseen osoitettu jäsenistön pysäköintikäyttöön.
3.21§ Veneen vakuutukset
Veneessä on oltava vakuutus, joka sisältää vähintään vastuuvakuutuksen ja palovakuutuksen. Vakuutuksen tulee olla voimassa ympärivuotisesti.
3.22§ Kerhorakennus
3.22.1§ Kerhorakennuksen käyttöoikeus
Yhdistyksen jäsenistöllä on oikeus käyttää kerhorakennusta veneilytoiminnassaan. Kerhorakennus toimii myös vartijoiden taukotilana. Kerhorakennuksen käyttäjien tulee huolehtia tilojen siisteydestä käyttönsä jäljiltä.
3.22.2§ Kerhotilojen käyttö muihin tarkoituksiin
Kerhorakennusta käytetään yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin. Kerhorakennusta käytetään myös yhdistyksen ja hallituksen järjestämiin tilaisuuksiin. Muuhun käyttöön pitää erikseen pyytää hallitukselta lupa.
3.22.3§ Kerhorakennuksen varasto
Kerhorakennuksen varastossa säilytetään yhdistyksen käyttöomaisuutta. Merkityt välineet ovat jäsenten käytettävissä satama-alueella. Lainatuista tavaroista tulee pitää hyvää huolta. Rikkoutuneista tai puuttuvista esineistä tulee viipymättä ilmoittaa satamakapteenille.
3.23§ Majoittuminen kerhon alueella
3.23.1§ Yöpyminen kesäkaudella
Veneen ollessa laiturissa kesäkaudella tilapäinen yöpyminen veneessä on sallittua satamakapteenin luvalla. Yöpymisestä tulee ilmoittaa vuorossa olevalle vartijalle.
3.23.2§ Majoittuminen kerhon alueella talvisäilytyskaudella
Talvisäilytysalueella olevassa veneessä tai muussa majoitusvälineessä majoittuminen on kielletty. Tilapäinen yöpyminen on satamakapteenin luvalla sallittu esim. laskupäivien yhteydessä.
3.24§ Paloturvallisuus sataman alueella
3.24.1§ Avotulen teko
Avotulen teko kerhon alueella on ehdottomasti kielletty.
3.24.2§ Paloturvallisuus kunnostustöissä
Veneiden kunnostustöissä on omat sammutusvälineet pidettävä esillä ja käyttövalmiina. Kerhon sammuttimet on tarkoitettu akuuttiin hätäkäyttöön.
3.24.3§ Palavien nesteiden säilytys
Palavien nesteiden säilyttäminen varastotiloissa on ehdottomasti kielletty.
3.24.4§ Sähkölaitteiden paloturvallisuus
Käytettävien sähkölaitteiden on oltava ehjiä ja asianmukaiset määräykset täyttäviä. Kaapeleiden on oltava ulkokäyttöön sopivia. Sähkölaitteissa suositellaan käytettäväksi vikavirtasuojaa.
3.25§ Sähkön käyttö kerhon alueella
Venekerhon sähköpistokkeet on tarkoitettu ainoastaan pieniin huoltotöihin ja veneiden akkujen lataamiseen. Sähkölämmittimien ja muiden runsaasti virtaa kuluttavien laitteiden pidempiaikainen käyttö on ehdottomasti kielletty. Myös väliaikainen, runsaasti virtaa kuluttavien laitteiden käyttö vaatii luvan satamakapteenilta.
Sähkölaitteita ei saa jättää valvomattomana päälle veneisiin eikä kerhon tiloihin.
Sähkön käyttöä valvotaan pistotarkastuksin sähkönkulutusmittareilla. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, kerho laskuttaa ohjeiden vastaisesta sähkönkulutuksesta jäseneltä jäsenkokouksen vahvistaman rikemaksun sekä veloittaa sähkön kulutuksesta arvioon perustuen.
Sääntöjen ja ohjeiden vastaista sähkön käytöstä seuraa lisäksi säännön 2.5§ mukaiset toimenpiteet.
4 Vartiosääntö
4.1§ PLVK Ry:n vartioinnin tarkoitus
PLVK Ry:n satama-alueen vartioinnin ensisijainen tarkoitus on suojata kerhon ja kerhon jäsenten omaisuutta. Vartioinnilla varmistetaan esimerkiksi että veneet ovat asianmukaisesti ja kunnolla kiinnitetty, veneisiin ei kerry vettä, veneiden pressut ovat kunnolla kiinni, ja varmistetaan että veneet ovat asianmukaisesti suojattu säältä. Vartijoiden paikalla olemisella pyritään estämään myös mahdolliset varkaudet ja vahingonteot. Tilanteen niin vaatiessa vartijat soittavat poliisin tai meripelastuksen paikalle. PLVK Ry:n vartijoiden tehtävänä ei ole puuttua tai osallistua vaarallisiin tilanteisiin satamassa.
4.2§ Vartiovuoro ja vartiovelvollisuus
Jokaiseen venepaikkaan liittyy vartiovelvollisuus. Venepaikan haltija on velvoitettu vartioimaan satamassa venekerhon hallituksen määräämänä aikana. Vartiovuoron laiminlyönnistä seuraa vartiointisakko ja hallituksen määräämä uusi vartiovuoro. Vartijan pitää olla 18 vuotta täyttänyt kerhon jäsen. Yli 70 vuotta täyttäneet jäsenet sekä kerhon nimeämät toimihenkilöt ovat vapautettuja vartioinnista. Jäsen voi myös terveydentilan tai muun pätevän syyn vuoksi anoa hallitukselta vapautusta tai vaihtaa vuoronsa muuhun talkootyöhön. On huomioitavaa että kerhon vakuutus kattaa vain kerhon jäsenet, joten ulkopuoliset jäsenet jotka eivät ole kerhon jäseniä, eivät voi toimia vartijana.
4.3§ Vartioinnin suorittaminen
Vartiointi pyritään suorittamaan kahden varsinaisen jäsenen suorittamana parivartiona. Varsinaisen jäsenen 18 vuotta täyttänyt, samassa taloudessa asuva perheenjäsen, joka on myös kerhon jäsen, voi toimia vartijana ja varsinaisen jäsenen sijaisena. Vartiointiaika varataan kerhosovelluksella. Mikäli jäsen haluaa perheenjäsenen mukaan vartioon, perheenjäsentä ei merkitä vartiovaraukseen mikäli hän ei ole venepaikan omaava vartiovelvollinen kerhon varsinainen jäsen. Vartiointivuorojen muutokset ilmoitetaan aina etukäteen vartiopäällikölle. Vartiovuoro alkaa kello 21:00 ja päättyy kello 06:00. Vartiovuorossa vartijat suorittavat vartiokierrokset yhdessä, vartijat eivät voi vuorotella parinsa kanssa. Vartijat eivät saa esiintyä päihtyneenä eikä huumaavien aineiden alaisena vartiovuorollansa. Vartija ei saa nukkua vuoronsa aikana eikä suorittaa vartiointia veneestä, autosta, asuntovaunusta tms. Vartijoiden taukotilana toimii kerhorakennus. Kerhorakennuksessa voi valmistaa ruokaa vartiovuoronsa aikana. Kerhorakennuksessa tupakointi on kiellettyä.
4.4§ Vartioalue ja vartiokierrokset
Vartiointialue on venekerhon hallinnoima alue, johon kuuluvat aidatut telakointialueet, kerhorakennus, ongelmajätekontti, laiturit A, B ja C edustoineen. Kerhon alueella ei saa liikkua asiattomat. Vartijoiden tehtävänä on tunnistaa alueella liikkuvat, esim. jäsen- tai henkilökortit käyvät osoitukseksi oikeudesta liikkua laiturilla ja telakka-alueella. Mikäli vartioinnissa on ongelmia, tulee paikalle kutsua poliisi. Hälytysnumerot ovat kerhorakennuksen seinällä. Vartiointikierroksella tarkastetaan veneiden osalta niiden kiinnitys ja avoveneistä sadeveden määrä.
4.5§ Vartiopäiväkirja
Vartioinnista pidetään kerhosovelluksessa vartiopäiväkirjaa. Molemmat vartijat kuittaavat vuoronsa ja olennaiset tapahtumat vartiovuoron aikana vartiopäiväkirjaan. Vartiopäiväkirjaan ei tule kirjata asiattomuuksia eikä vartiointiin kuulumattomia asioita.
4.6§ Huomioliivit ja pelastusliivit
Vartijoiden tulee käyttää huomioliivejä, jotta toimivalta sataman alueella kävisi ilmi. Vartijoita varten on myös pelastusliivejä, joita tulee käyttää esim. täyttyviä veneitä tyhjennettäessä ja irronneita köysiä kiinnitettäessä.
4.7§ Laiminlyöntimaksu
Vartioinnin laiminlyönnistä peritään vartion laiminlyöntimaksu ja hallitus määrää jäsenelle lisäksi uuden vartiovuoron, jonka vartiopäällikkö vie vartiointilistaan.
4.8§ Vartiokausi
Vartiokausi määritellään vuosittain vartijoiden määrästä ja sovitusta vartiovuorojärjestelystä riippuen. Kun alueella ei ole omaa vartiointia, vartioinnin hoitaa vartiointiliike aluevartiointina. Tällöin kaikki satama-alueen ja rakennusten hälytyslaitteet ovat päällä.